Työelämän toiseksi yleisin nootrooppi on nikotiini, vaikka hyvin harva käyttää sitä tietoisesti siihen tarkoitukseen. Ensimmäinen mielikuva nikotiinista on lähes kaikilla negatiivinen, eikä ihme, sillä onhan se tupakan riippuvuutta aiheuttavin ainesosa ja tupakoinnin on jo vuosikymmenten ajan tiedetty olevan haitallista. Yleisen tupakoinninvastaisen mielipiteen varjoon on kuitenkin jäänyt se, että nikotiini on tutkitusti kahvin veroinen työkyvyn apuri. Olen testaillut ja tutkinut nikotiinia työkäytössä nyt neljän kuukauden ajan. Mitä hyötyä siitä on ja miten sitä voi käyttää fiksusti?
Vuonna 2010 yhdysvaltalainen tutkimusorganisaatio National Institute on Drug Abuse kokosi 658 viime vuosikymmenillä tehtyä tupakkaan ja nikotiiniin liittyvää tutkimusta. Niistä valittiin meta-analyysiin 41 tieteellisesti laadukkaimmin ja pätevimmin toteutettua, jotka olivat kaikki placebo-kontrolloituja tuplasokkotutkimuksia. Yhteenvedon tulos oli, että nikotiini voi parantaa huomiokykyä, tarkkuutta, reaktionopeutta ja työmuistia 10‒30 prosenttia. Lisäksi se parantaa aivojen jaksamista työskennellä useiden tuntien ajan. Nikotiini voi siis olla tuki flow’n saavuttamiseen tietotyössä.
Ei ole sattumaa, että niin moni kirjailija, muusikko, tiedemies ja jopa urheilija on historian saatossa polttanut tupakkaa. Nikotiinilla on iso rooli työskentelyssä ihmisille, joiden täytyy tehdä jotain uniikkia, kilpailullista tai muutoin tarkkaa keskittymistä vaativia tehtäviä. On arvioitu, että moni tupakkaa kokeileva jatkaa polttamista tiedostamattaan juuri kognitiivisten vaikutusten vuoksi. Samasta syystä myös lopettaminen on hankalaa. Sattumaa ei ole sekään, että niin moni tupakoitsija intuitiivisesti nauttii tupakkansa kahvin jälkeen, sillä näillä kahdella on synergisiä yhteisvaikutuksia samalla tavoin kuin teaniinilla ja kofeiinilla.
"Kätevin ja järkevin tapa nikotiinin nauttimiseksi ovat pastillit, purukumit ja sumutteet."
Polttaminen on tehokkain tapa saavuttaa nikotiinin kognitiiviset hyödyt, mutta on päivänselvää, että se on terveydelle haitallinen tapa. Älä siis käytä lyhytkestoisia kognitiivisia hyötyjä syynä jatkaa tupakointia tai nuuskaamista. Pitkäaikaisesti jatkuvina tapoina ne toimivat ennemminkin kognitiivisia kykyjä heikentävästi, kun kaikki terveysvaikutukset lasketaan yhteen.
Nykyisin lähes jokaisesta kaupasta ja kioskista on saatavilla erilaisia nikotiinikorviketuotteita, kuten pastilleja, purukumeja ja sumutteita. Niiden käytöllä ei ole samoja haittavaikutuksia kuin polttamisella ja nuuskaamisella, pois lukien tietysti nikotiinin itsensä aiheuttamat haittavaikutukset. Niihin kuuluvat muun muassa verenkierron heikkeneminen, verenpaineen nousu, palautumisen heikkeneminen ja insuliiniherkkyyden väheneminen. Sydän- tai verisuonisairauksista, diabeteksesta tai ylipäätään mistä tahansa sairaudesta tai vammasta kärsivän, saati raskaana olevan, ei kannata käyttää nikotiinia. Korviketuotteista saatuna nikotiini ei ole niin riippuvuutta aiheuttavaa kuin tupakointi, mutta sen koukuttavuutta ei voi silti väheksyä ja toleranssin nopea kasvu on haaste. Terveystuote nikotiini siis ei ole, eikä kukaan halua itselleen riippuvuutta tietotyön optimoimisen takia.
Olen kokeillut nyt jonkun verran erilaisia purukumeja ja pastilleja. Makuja löytyy isommista kaupoista ja apteekeista iso liuta, joten valinnanvaraa on. En voi rehellisesti sanoa minkään kokeilemani olleen aidosti hyvää, mutta omaksi suosikikseni ovat nousseet minttupastillit, jotka ovat aika neutraaleja. Laastarit voisivat olla toimiva tuote, mutta ne on suunniteltu luovuttamaan nikotiinia 10-24 tunnin aikana, joten työskentelykäyttöön ne eivät toimi. Käytännön tekijänä olen huomannut, että pastillit ja purukumit tuottavat joskus närästyksen kaltaista tunnetta, jos niitä ottaa tyhjään vatsaan.
Jos olet täysin terve ja päätät käyttää nikotiinia, niin annostuksen voi aloittaa 0,5‒1 milligrammasta ja nostaa sitä korkeintaan kahteen milligrammaan. Ylisuuri annos voi nikotiiniherkillä tuottaa huimausta ja haitata keskittymistä. Mikäli olo on enemmän sekava ja kuutamolla oleva kuin keskittynyt, on annos ollut liian suuri. Joillain nikotiini ei vain toimi pienenäkään annoksena työtä edistävästi, jolloin sen käyttö kannattaa jättää kokonaan väliin. Annoksia on helppo säädellä haukkaamalla pastillista ja tai purukumista vain puolikas.
Itsellä nikotiini on käytössä etenkin iltapäivisin, jolloin keskittyminen alkaa herpaantua. Erityisen hyvin nikotiini toimii yhdessä kahvin kanssa, koska molemmilla on keskittymistä edistäviä vaikutuksia. Synergistisenä etuna nikotiini auttaa suuntaamaan kofeiinista saatua vireyttä tekemisen kohteena olevaan asiaan. Tässäkään ei ole sattumaa, että tupakanpoltto ja kahvinjuonti kulkevat monilla niin käsi kädessä, etenkin ruoan jälkeen. Jos haluaa tehdä vielä kovemman yhdistelmän niin nikotiinin ja kofeiinin lisäksi voi ottaa teaniinia. Teaniini rauhoittaa ja vähentää kofeiinin haitallisia vaikutuksia, kuten ylivireisyyttä ja hermostuneisuutta, eli käytännössä auttaa suuntaamaan keskittymistä paremmin. Teaniinin ja kofeiinin suhde kannattaa olla 1-2:1 luokkaa, joten kahvikupin kylkeen teaniinia pitäisi ottaa noin 100-250mg. Suomesta ostettuna teaniini on selkeästi halvinta jauhomuodossa, joskin jauhojen pyörittely esimerkiksi kahvilassa tai työpaikalla ei ole mielekkäintä.
Jos käytät nikotiinia, pidä se täsmäaseena tilanteisiin, joissa tarvitset parempaa keskittymistä, ja rajaa käyttö korkeintaan kahteen milligrammaan päivässä. Nikotiinista kannattaa myös ehdottomasti pitää välipäiviä ja -viikkoja, jotta toleranssi ja haitat pysyvät minimissään.
Heishman, Stephen ym. 2010. “Meta-analysis of the acute effects of nicotine and smoking on human performance”. Psychopharmacology 210(4), 453-469.
”Verrattuna työntekijänä olemiseen, yrittäjänä huonot hetket ovat normaalia huonompia ja hyvät hetket normaalia parempia. Pariskuntana yrittäessä pätee tämä sääntö potenssiin kaksi."
Näin tapaan aloittaa vastaukseni kaikille, jotka ovat udelleet, miltä tuntuu olla yrittäjäpariskunta. Asiasta kysytään niin usein, että ajattelin kirjoittaa omia mietteitäni blogin muodossa. Pariskuntayrittäjyyden opeista voi olla jotain kopattavaa, vaikkei yhteistä yritystä koskaan perustaisi, esimerkiksi yhteisissä projekteissa.
Meidän, eli minun ja Emmin, taipaleemme yhteisen yrityksen parissa alkoi vajaan vuoden sisään ensikohtaamisestamme. Jotkut kiirehtivät kihlautumisen kanssa, me taasen perustimme firman lyhyen tuntemisen jälkeen. Eräänlainen naimisiin meno sekin - omalla tavallaan jopa sitovampi vastuu. Lähdimme Tallinnan matkalle vuoden 2015 ensimmäisinä päivinä. Uusi vuosi oli juuri alkanut, joka tietenkin laittoi miettimään, että mitä haluaisi tehdä ja saada vuoden mittaan aikaan. Mietimme, että voisimme tehdä vuoden aikana jonkun yhteisen projektin. Paras keksimämme vaihtoehto tuolloin oli kehittää yhdessä uusi lautapeli. Tammikuisessa ja kylmässä Tallinnassa ei ollut erityisen paljoa tekemistä, joten Emmi etsi meille aktiviteettia Tripadvisorin kautta, koska meillä oli tapana kokeilla uusia asioita. Vastaan tuli room escape eli pakohuonepeli, jollaisia Emmi oli pelannut nuorempana tietokoneella. Luimme, että tosielämän versiossa pakohuoneesta 2-5 hengen tiimi lukitaan huoneeseen ja heidän tehtävänään on erilaisia pulmia ratkomalla löytää tiensä ulos huoneesta tunnin sisällä. Idea kuulosti mielenkiintoiselta ja saimme varattua ajan heti seuraavalle päivälle. Upposimme pelin pariin tunniksi, mutta emme päässeet tunnin aikarajan sisällä lähellekään huoneen loppua. Pelin jälkeen ei tarvinnut kuin vilkaista toista ja hoksasimme, että tässä se on, meidän yhteinen projektimme!
Aloimme heti juonia, miten voisimme toteuttaa pakopelejä kotona Jyväskylässä. Kirjoitimme bisnesplänin junamatkalla kotiin ja aloimme järkkäämään asioita. Kotiuduttamme oli laitettu alulle yhteinen yrityksemme: Mysteeri. Ajatus oli se, että Emmi jäisi pyörittämään pelejä, kun ensin yhdessä rakentaisimme pakopelin ja saisimme homman käyntiin. Jäin Mysteerissä taustalle siksi, että minulla oli tuohon aikaan aluilla toinenkin alkutaipaleella oleva yritys, jossa olin jo lupautunut olemaan mukana. Ajatuksissamme ei ollut pyöräyttää käyntiin isoa liiketoimintaa, vaan rakentaa Emmille sivutoiminen työ, joka olisi ikään kuin vakavampi harrastus. Nälkä kuitenkin kasvoi, kun saimme ensimmäisen pelin valmiiksi ja pelaajat tykkäsivät siitä - avausviikonlopun jälkeen päätimme laajentaa Kuopioon. Meininki muuttui ensimmäisen työntekijän pestaamisen myötä asteen verran harrastusta vakavammaksi ja palasin itsekin työskentelemään täyspäiväisesti jonkun ajan kuluttua. Sittemmin Mysteeristä on kehkeytynyt kunnon kasvuyritys, jonka parissa touhuaa nykyisin työnään 42 ihmistä ja jonka pelejä on pelannut jo noin 80 000 ihmistä.
Pariskuntana yrittäminen on sekä todella hyvä testi että kehittäjä parisuhteelle. Meidän tapauksessa kommunikaatiossa oli alkuun hiomista, etenkin minun osaltani. Yhtiökumppanille on selkeintä ja helpointa puhua asioista suoraan. Parisuhteessa taas on tapana puhua aivan kaikesta. Lopputuloksena varsinkin minä sitten puhuin kaikesta ja suoraan ilman suodatusta. Muistan esimerkiksi hetken, jolloin Emmi tuli kysymään mielipidettä tekemäänsä logoehdotukseen. Tyrmäsin sen suoralta kädeltä kehnoksi ja ryhdittömäksi ja jatkoin hommiani. Ei ollut yksi eikä kaksi kertaa, jolloin Emmi oli tyrmistynyt suoruudestani ja ihan aiheesta. En poikaystävänä ollut koskaan vastaavalla tavalla tyly. Seurustelun yhdistyminen yrittämiseen jotenkin niksautti omat suodattimet nollille. Pienen harjoittelun jälkeen saimme kuitenkin hiottua kulmat pyöreiksi ja viestintä alkoi sujua kuin rasvattu. Hyvä niin, sillä olimme yrityksen pari ensimmäistä toimintavuotta yhdessä lähes yötä päivää. Ei meidän keskinäinen viestintä nyt täysin neutraalia ja samankaltaista kuin muiden työntekijöiden kanssa edelleenkään ole, varsinkaan väsyneenä ja ärtyneenä, mutta eivät tilanteet kuitenkaan koskaan eskaloidu. Moni sanoo, ettei heidän suhteessaan yhteisestä työskentelystä tulisi mitään. Jotkut sanovat asian vitsillä, mutta osa on ihan tosissaan. Tämä särähtää monesti korvaani - jos yhdessä työskentely on niin mahdoton ajatus niin miten muu yhteistoiminta parisuhteessa sujuu?
Yhdessä yrittäjyys ei ole kevyttä, mutta se antaa todella paljon lisää elämään, koska ilot ja surut koetaan yhdessä.
Yhdessä yrittäjyys ei ole kevyttä, mutta se antaa todella paljon lisää elämään, koska ilot ja surut koetaan yhdessä. Yrittäessä oppii tuntemaan toisen paljon syvemmältä, koska joudut puolison kanssa tilanteisiin, joihin et normaalissa parisuhteessa joutuisi. On opittava kuuntelemaan ja neuvottelemaan kaikista asioista. Asiat eivät yrityksessä voi mennä toisen mielen mukaan, vaan kaikesta täytyy päättämään ja sopimaan yhdessä. Marttyyriksi heittäytyminen on poissuljettua eikä lautaset voi lennellä työpaikalla. Yhdessä yrittämistä voisi verrata yhdessä muuttamiseen tai yhteen muuttamiseen, koska silloin täytyy sumplia asiat yhdessä läpi ja puhaltaa yhteen hiileen. Olemme Emmin kanssa tehneet lukuisia muuttoja, myös käytännössä toimipisteiden rakentamisen ja pelihuoneiden siirtämisten kanssa. Lisämausteen neutraaliuteen tuo se, jos mukana on muita työntekijöitä, koska parisuhteen ei voi antaa vaikuttaa epäoikeudenmukaisesti tai muuten haittaavasti kehenkään muuhun. Firma on firma, eikä parisuhde saa sotkea sen toimintaa. Ja sama päinvastoin.
Käytännön arjen tasolla olemme paljon yhdessä, mutta emme kuitenkaan nykyisin työskentele joka sekunti yhdessä. Tämä on ollut luontaista yrityksen kasvaessa, kun molemmilla meistä on omat erikoisalueensa, jotka eivät suoraan liity toisiinsa. Olemme vitsailleet, että minä olen määrä ja Emmi on laatu. Minä mietin, miten asiat toimivat kokonaisuutena, paljonko ne vievät aikaa ja rahaa, paljonko lopputuotteen täytyy maksaa ja mikä on nopein ja käytännöllisin tapa toteuttaa asiat. Emmi taas miettii, minkälaisia tarinamme ja pelimme ovat, miltä pelaajien kokemus tuntuu kaikilla aisteilla alusta loppuun ja miten me viestimme itsestämme ulospäin. Ilman tuota selkeää roolijakoa emme olisi varmasti päässeet näin pitkälle. Teemme usein töitä samassa paikkaa, yleensä kotona. Jutustamme päivän aikana yleensä muutamasta työasiasta ja jos asiaa on paljon, pidämme palaverin. Pyrimme kuitenkin välttämään jatkuvaa, tarpeetonta töistä puhumista ja olemaan myös keskeyttämättä toistemme tekemistä. Aiemmin, kun firmassa oli paljon vähemmän väkeä, meillä oli tietysti lusikkamme vähän jokaisessa sopassa ja sen myötä olimme jatkuvasti sumplimassa asioita yhdessä. Alkuun yrityksen toiminnassa on todella paljon mietittävää ja linjattavaa asiaa, joten yhteistä tekemistä oli sen takia paljon. Yrityksellä ei alkuun myöskään ollut varaa teettää esimerkiksi pelihuoneiden rakennustyötä niin paljon työntekijöillä, joten teimme itse todella paljon raksatyötä. Raksan aikana saatoimme paahtaa töitä yötä päivää ja nukkua jonkun toimipisteen toimiston lattialla viikon ajan. Tällaisina hetkinä oli todella mukavaa, että sai nukkua puolison vieressä ja tehdä töitä yhdessä, sillä muuten yhteistä aikaa ei olisi ollut lainkaan.
Pariskuntana yritystä pyörittäessä arki täyttyy yrittäjyydestä. Jos työskentelisi eri paikoissa, olisi paljon helpompi pitää työ erillään parisuhteesta. Toisaalta, yrittäjäpariskunnassa toinen osapuoli ymmärtää täysin mitä koet ja mitä teet, joka on todella iso plussa. Koskaan ei tarvitse selittää, miksi teet kotona töitä ja miksi asia pitää juuri nyt saada valmiiksi.Hyvänä puolena yhdessä vietetyn ajan määrä kasvaa paljon. Ilman Mysteeriä olisin joka tapauksessa yrittäjä ja minulla ei todennäköisesti olisi liikaa vapaa-aikaa. Töiden parissa vietetty yhteinen aika ei tietenkään ole sama asia kuin vapaa-aika, mutta kuitenkin yhteistä aikaa. Hetkinä, jolloin työskentelee vain kahdestaan, saa työhön mukaan myös hassuttelua. Ihan ei työporukan palaverin aikana kehtaa hyppiä samaan aikaan sohvalla, mutta puolison kanssa ei ole niin justiinsa. Elämän suunnittelu helpottuu, kun firma antaa pariskunnalle yhteisen vision ja unelman, jota kohti taivaltaa. Samalla tulee testattua, omaako pariskunta samanlaisen arvomaailman. Oletuksena toki on, että bisneksen aihepiiri innostaa molempia, jotta tekeminen tuntuu selkeästi molempien hommalta ja että töitä tehdään ”yhteiseen pussiin”, eikä vain toisen unelmien eteen.
Yhdessä yrittäminen ei ole helpoin tapa elää, mutta sen plussat voittavat meidän kohdallamme ehdottomasti miinukset.
Yrittäjäpariskuntana elo vaatii yhteistä säveltä, joten se kehittää yhteistyötä ja toisen ymmärtämistä, koska puolison kanssa tulee oltua tekemisissä muussakin kuin parisuhteen yhteydessä. Yhdessä tehtävän työskentelyn takia emme riitele turhista asioista. Esimerkiksi tiskaamattomat tiskit eivät tunnu kovin isolta tai riidanarvoiselta murheelta, jos olet aiemmin päivällä puhunut jonkun irtisanomisesta tai murehtinut yrityksen kassan loppumista. Kun on tarpeeksi isoja murheita niin pienet eivät tunnu kummoisilta. Ja jos isot murheet ovat yhteisiä, pienistä nillitys toiselle tuntuu aika turhalta.Huonoin puoli on ehdottomasti työn ja vapaa-ajan erottelu, sillä ero on häilyvä. Vaikka ei tekisikään jonain hetkenä töitä, on todella helppo lipsahtaa juttelemaan yrityksen asioista, koska jotain vain pomppasi mieleen. Työn ja vapaan erottelu vaatii aika paljon harjoittelua ja tarvittaessa sovittuja sääntöjä, milloin töistä voi puhua. Esimerkiksi meillä on käytössä työajat (9-17) ja aikaisin aamulla tai myöhään illalla töistä saa puhua vain kysyttyään siihen ensin luvan. Töiden tuoma neutraalius ja jatkuva yhdessäolo puolison kanssa voi olla heikentävä asia myös parisuhteen intohimolle, mutta tätä on mahdollista välttää sillä, että ottaa töiden ulkopuolella enemmän omaa aikaa ja viettää aikaa muiden ihmisten kanssa. Kolmas heikkous on elämän ailahtelevuus, koska kaikki munat ovat samassa korissa. Jos yrityksellä menee huonosti, heijastuu se kaikkeen elämään. Toisaalta tämä opettaa kohtaamaan ja käsittelemään ongelmia, kun niitä ei pääse kotiin “pakoon”.
Yhdessä yrittäminen ei ole helpoin tapa elää, mutta sen plussat voittavat meidän kohdallamme ehdottomasti miinukset. Emme ehkä olleet yhteenhitsautunut pariskunta vielä perustaessamme Mysteeriä, mutta nyt olemme sen ansiosta. Yhteinen yritys on uusi ulottuvuus parisuhteelle samoin kuin esimerkiksi yhteinen lapsi. Se syventää yhdessä elämistä, enkä missään nimessä vaihtaisi sitä pois.
Kylmä suihku herättää monenlaisia mielikuvia, yleensä kielteisiä - ahdistusta, pelkoa ja jopa pakokauhua. Kuka hullu menee vapaaehtoisesti kylmään suihkuun? Luettuasi tämän tekstin, sinäkin haluat kokeilla.
Monien hyvien asioiden saavuttaminen elämässä vaatii epämukavuusalueelle menemistä. Siksi kylmä suihku ehkä tunnetaankin myös nimellä asennesuihku. Onhan se toki vähän masokistista, mutta hyötyjen saamiseksi on oltava valmis kokemaan pientä epämukavuutta. Ensiajatus kylmistä suihkuista on useimmilla pahempi kuin todellisuus, koska moni on kokenut kylmää vain vahingossa tai pakon sanelemana. Minuakin ajatus vieroksutti aluksi, mutta kuullessani kylmien suihkujen hehkutusta niin monesta suunnasta oli niitä pakko kokeilla. Nyt olen toteuttanut kylmiä suihkuja viisi vuotta putkeen. Tällä hetkellä tapa on niin rutinoitunut, että en anna itselleni lupaa lähteä suihkusta, jollen ole edes hetkeksi laittanut vesihanaa kylmimmälle mahdolliselle. Pelkästään lämmin suihku on minulle sama asia kuin treenin luovuttaminen kesken laiskuuden takia.
Pidemmän päälle kylmät suihkut eivät vaadi niin suurta epämukavuuden kokemista kuin alussa, koska niihin tottuu [1]. Reissatessa tuntuu jopa pliisulle, jos suihkusta ei tulekaan niin kylmää vettä kuin mihin on tottunut. Kylmät suihkut toimivat erityisen hyvin saunan jälkeen, koska jälkihien määrä vähenee merkittävästi. Samoin kesäkuumalla kylmät suihkut vähentävät hikoilua ja helpottavat oloa. Kylmiä suihkuja voi etenkin kesällä käyttää myös vilvoittajana ja rauhoittajana ennen nukkumaanmenoa, mutta ole tarkkana, ettet ota itsellesi liian herättelevää suihkua.
Kaikki nämä samat asiat pätevät myös avantouintiin, joka on vielä paljon tehokkaampi keino kylmäaltistua. Jäisiä järviä ei kuitenkaan löydy ympäri vuoden eikä kaikilla ole talvellakaan niihin helppoa pääsyä, joten kylmät suihkut ovat hyvä ja käytännöllinen korvike avannoille ympäri vuoden.
Kylmä vesi herättää ihon reseptorit sekä laittaa verenkierto- ja hengityselimistön töihin. Parempaa herätystä aamuun saa etsiä - itse käyn joka aamu kylmässä suihkussa minuutin sisään heräämisestä. Vaikka itse suihkut voivat olla hiukan epämiellyttäviä, on niiden jälkeen aina hyvä ja euforinen fiilis. [2]
Kylmillä suihkuilla pystyt kontrolloidusti totuttamaan ja vahvistamaan kehoasi sietämään paremmin stressiä. [3]
Kylmä vesi laskee tulehdusta ja helpottaa aineenvaihduntatuotteiden virtausta elimistössä, joka taas voi vähentää esimerkiksi lihasarkuutta treenin jälkeen. Kylmän veden on todettu auttavan myös nivelvaivoihin ja kroonisiin kipuihin. [2,4]
Kylmälle altistuminen aktivoi immuunijärjestelmän ja vahvistaa sitä parantaen vastustuskykyäsi. [3,5]
Ihon altistuminen kylmälle lähettää suuren määrän elektronisia impulsseja aivojen perifeerisiin hermopäätteisiin, jolla saadaan masennusta ja apeutta vähentävä vaikutus. [6]
Kylmä aiheuttaa veren siirtymisen pinta- ja ääreisverenkierrosta tärkeiden elinten käyttöön. Tästä syystä toistuvat kylmäaltistukset tehostavat verenkierron toimintaa. [4]
Suihkun aiheuttama hetkellinen sokki auttaa kehoa rentoutumaan ja rauhoittumaan myöhemmin.
Kylmä saa ihohuokoset ja hiusten syyt menemään kiinni, jolloin ne eivät kuivu niin helposti.
Kylmiin suihkuihin et jää niin todennäköisesti läträämään veden kanssa.
Kylmät suihkut toimivat mainiona mindhackina. Epämukavuusalue vahvistaa. Harva asia tuntuu enää niin vaikealta, jos päivä on aloitettu jääkylmällä suihkulla. Pidän itse mentaalisia hyötyjä jopa merkittävämpinä kuin fyysisiä. [7]
Haittoja ei käytännössä ole, jos pidät järjen mukana. Kylmissä suihkuissa ei kannata olla kymmeniä minuutteja, koska voit palelluttaa itsesi. Ei myöskään kannata suihkuttaa kylmää vettä suoraan yhteen pisteeseen kehoa koko ajan, vaan liikkua suihkun alla. Pakollisena disclaimerina: mikäli sinulla on vakavampia sydän- tai astmasairauksia, tiedustele asiaa lääkäriltä.
Kaiken suihkussa olemisen ei tietenkään tarvitse olla kylmää, vaan voit peseytyä ensin normaalisti lämpimällä vedellä. Peseydyttyäsi voit laittaa suihkun kylmälle. Aloita puolesta minuutista ja pidennä portaistetusti kylmien suihkujen kestoa muutaman minuuttiin kerrallaan.Kylmiin suihkuihin on käytännössä kaksi strategiaa. Ensimmäinen on kylmentää vettä pikkuhiljaa koko ajan kylmemmäksi. Toinen on laittaa hanasta tulemaan heti niin kylmää vettä kuin siitä vain tulee. Jälkimmäinen on mielestäni parempi, koska on turha kiduttaa itseään koko ajan kylmenevällä vedellä, jos vaihtoehtona on kertakirpaisu. Olen huomannut, että kylmään tuntuu tottuvan parhaiten, kun pitää niskaa suihkun alla. Niinpä menen itse aina selin suihkua kohti niin, että suihku tulee niskaan. Sitten otan happea ja käännän hanan täysin kylmälle. Kylmä salpaa aluksi hengityksen, mutta kehon voi rauhoittaa puhaltamalla ilmaa mahdollisimman paljon ulospäin. Uloshengityksellä voi "huijata" kehoa rauhoittumaan. Alkukirpaisun jälkeen homma helpottuu huomattavasti. Sitten lähden pyörimään rauhassa suihkun alla.Kylmiä suihkua aloittaessa suihku voi tuntua jäätävältä alkukirpaisun jälkeenkin. Tällöin kannattaa yrittää harhauttaa oma huomio ja keskittyminen muualle. Taustamusiikki tai laulaminen toimii ajatuksien poisviejänä. Aikoinaan käytin suihkukappaleenani Klamydian biisiä Rakas hullu.
Ota tästä koppi ja haasta itsesi viikon ajaksi ottamaan jokaisella peseytymiskerralla kylmä suihku. Jos et uskalla niin turvallisessa ympäristössä kuin kotisuihkussa haastaa itseäsi, miten uskallat tehdä mitään muutakaan elämässä? Vaikka kylmät suihkut ovatkin pieni asia, niiden ottaminen ruokkii rohkeutta kaikessa muussakin.Toteutatko jo kylmiä suihkuja? Jaa kokemuksesi ja vinkkisi kommenteissa, niin mahdollisimman moni uskaltautuu tämän hienon lajin pariin.
[3] Siems WG ym. Improved antioxidative protection in winter swimmers. QJM. 1999 Apr;92(4):193-8.
[4] Quinn E. After Exercise - Does an Ice Water Bath Speed Recovery? Sports Medicine 2013.
Onnellisuus on asia, jota me kaikki tavalla tai toisella tavoittelemme. Jokaisella on oma näkemyksensä hyvästä elämästä, mutta se sisältää länsimaalaisilla harvoin kielteisiä asioita, vaikka kipu ja kärsimys ovat erittäin olennaisessa osassa onnellisuutta.
Hyvää elämää tavoitellaan aina joko tässä hetkessä tai sen mahdollistamiseksi pidemmällä tähtäimellä. Molempiin panostamiselle on paikkansa, kumpikaan ei yksinään toimi. Pelkästään tämän hetken nautintoon panostamalla on tiedossa kärsimystä myöhemmin. Esimerkiksi katsomalla illalla muutaman lisäjakson Stranger Thingsia Netflixistä olet seuraavana päivänä väsyneempi, etkä saa aikaiseksi asioita, joita olit suunnitellut. Jos taas tavoittelemme ainoastaan pitkän tähtäimen onnellisuutta, olemme kyllä valmiita kokemaan kipua välttääksemme kärsimystä tulevaisuudessa, mutta unohdamme tulevaisuuspäissämme nauttia arjesta ja tästä hetkestä. Koko elämämme on näiden kahden ääripään, kivun ja kärsimyksen, välissä tasapainoilua ja onnellisuus löytyy jostain sieltä välistä.
Valmius kokea kipua kärsimyksen välttämiseksi on tie kestävään onnellisuuteen.
On helppo ajatella, että meille ei olisi kerrottu, miten tulisi elää. Kuitenkin koko elämämme ajan vanhempamme, isovanhempamme, koulujärjestelmä, kirkko ja yhteiskunta ovat yrittäneet kertoa omia menetelmiään, mutta ne eivät välttämättä ole kelvanneet. Haluamme löytää oman tiemme ja omat tapamme, joita toteuttaa, ja valita itse gurut, joiden oppeja seuraamme. Onnellisuuden kaavoja on yhtä monta kuin meitä ihmisiä. Aivokemiamme ja fysiologiamme ovat kuitenkin sen verran samanlaisia, että niihin pätevät samat lainalaisuudet. Tarvitsemme vaikeuksia ja ongelmia, jotta voimme kokea onnellisuutta. Hyvät hetket eivät tunnu miltään, jos koko elämä on ruusuilla tanssimista. Arki ei voi olla pelkkää juhlaa.
Vaikka haluaisimmekin antaa itsellemme liekaa ja keskittyä nautintoon, niin ei ole väistettävissä, että pitkän tähtäimen nautintoihin keskittyvät ihmiset saavuttavat todennäköisemmin hyvän elämän, niin yleisillä kuin omilla mittareillaan. Läpi elämän eri osa-alueiden asioita saavutetaan tekemällä uhrauksia. Parisuhteeseen sitoutumalla uhraat vapauttasi, keskittymällä uraan uhraat vapaa-aikaasi. Uhrauksia ei kuitenkaan koskaan tehdä tietoisesti turhan takia. Valmius kokea kipua kärsimyksen välttämiseksi on tie kestävään onnellisuuteen. Tämä kipu voi olla gradun edistäminen, lenkille lähteminen tai suklaapatukan jättäminen hyllyyn. Jos välttelemme kipua, seuraa kärsimystä. Gradun tekemättömyydestä seuraa syyllisyyttä ja asioiden edistymättömyyttä, lenkille lähtemättömyydestä ja suklaapatukan syönnistä seuraa huonompi terveys.
Kivun kokeminen ei ole itseisarvo.
Kivun välttelystä voi syntyä kierre, jossa huonoa oloa korjataan jatkuvasti nopeilla nautinnoilla, vaikka on tiedossa, että se toimii vain hetken ja lopulta vain syventää kärsimystä. Tarpeeksi pitkään jatkuessaan kivun välttely johtaa pahempiin seurauksiin, kuten sairauksiin, unelmien romuttumiseen, masennukseen ja jopa kuolemaan. Vastakkaisena ääripäänä kivun kokeminen ei ole itseisarvo. Idea ei ole elää jatkuvasti kivussa, vaan valita tietoisesti hetket, jolloin on järkevää kokea kipua pitkää tähtäintä ajatellen.
Mistä sitten tietää milloin nauttia? Silloin kun siltä oikeasti tuntuu tai kun sille on oikeasti tarvetta. Nautinnot pitää tarkoituksellisesti valita, ei toteuttaa niitä tavan takia. Jos joka kerta töistä kotiin tullessaan avaa oluen tai aina pihalle päästyään laittaa tupakan tulille, onko se enää niin nautinnollista, hetken tietoista pyhittämistä? Jos epäilyttää, että pitäisikö sittenkään toteuttaa lyhyen tähtäimen nautinto vai ei, jätä se väliin. Tämä tuntuu rajoittavalta, mutta elämä ei ole aina kivaa. Mitä enemmän välttelet kipua, sitä surkeampaa on normaali elämäsi ja sitä enemmän tarvitset pakokeinoja. Uskalla kohdata kipu, kun se on tarpeellista, niin olet askeleen kauempana kärsimyksestä. Tietoisesti valittu kipu on yksi onnellisuuden polttoaineista.
