Flow Friday 6: Mitä flow-tilassa tapahtuu aivoissa?

Flow Friday 6: Mitä flow-tilassa tapahtuu aivoissa?

Flow Friday 6: Mitä flow-tilassa tapahtuu aivoissa? 1024 576 Jussi Venäläinen

Huom: Videon ja tekstin sisältö on lähes sama. Voit myös kuunnella sen podcastina.

 

Flow-tilassa poistut itsesi tieltä ja aivot siirtyvät luoville aivoaalloille. 

Flow-tilan voi aivojen näkökulmasta jakaa kolmeen osa-alueeseen: neuroanatomiaan eli aivojen rakenteeseen, neuroelektriteettiin eli aivoaaltoihin ja neurokemiaan eli välittäjäaineisiin. Keskityn tässä artikkelissa rakenteeseen ja aivoaaltoihin. Teksti sisältää yksinkertaisuuden ja selkeyden vuoksi monta yleistystä aivojen toiminnasta.

Flow ja aivojen rakenne

Mielen toimintaa on hahmotettu jakamalla mieli tiedostamattomaan ja tietoiseen mieleen. Daniel Kahneman kutsui kirjassaan Thinking Fast and Slow näitä systeemi I:ksi ja II:ksi. [1] Näitä voi kutsua myös tuntevaksi ja ajattelevaksi mieleksi. Tiedostamaton mieli on todella nopea, intuitiivinen ja se ei ole meidän ohjauksessamme – sitä kutsutaan myös alitajunnaksi. Tietoinen mieli taas on rationaalinen, looginen ja meidän ohjauksessamme, mutta sen kyky käsitellä informaatiota on vain murto-osa tiedostamattomasta mielestä. [1]

Flow-tilan aikana aivoissa tapahtuu väliaikainen hypofrontaalisuus, joka tarkoittaa aivojen etulohkon osittaista sulkeutumista. Etulohko vastaa muun muassa tietoisesta ajattelusta ja itsekritiikistä, eli toisin sanoen ajattelevasta mielestä. Sen toiminnan vähentyessä, alitajunnan sisältö pääsee virtaamaan paremmin läpi. [2] Koko käsite flow on saanut nimensä siitä, että ensimmäisessä flow-tutkimuksessa ihmiset kuvailivat kokemuksiaan kuin virran mukana olemiseksi. [3] 

Toisin sanoen flow-tilassa poistut itsesi tieltä ja käytät jo omaamiasi taitoja miettimättä liikaa. Esimerkiksi jääkiekossa käytetään fraasia “puristaa liikaa mailaa”, kun pelaaja miettii ja stressaa suoritustaan liikaa, eikä vain pelaa, vaikka sen varmasti koko ikänsä harjoitelleena osaa. Samaa ilmiötä räppäreillä tutkittaessa havaittiin, että valmiiksi harjoitellussa rap-laulussa aivojen etulohko on hyvin aktiivinen, mutta freestyle-rapissa tilanne oli päinvastainen. [4] Improamiseen pohjautuvassa freestylessa ei ehdi tietoisesti ajatella, mitä sanoo, vaan on pakko riimitellä ulos tajunnanvirtaa. Tämä on helppo ymmärtää, kun kuuntelee freestyle-räppääjien suorituksia.

Flow ja aivoaallot

Aivoaallot jakaantuvat seuraavasti:

Delta-aallot = 0-5 Hz (syvä uni)
Theta-aallot = 5-8 Hz (kevyt uni, meditaatio)
Alfa-aallot = 8-15 Hz (rento ja rauhallinen tila)
Beta-aallot = 15-30 Hz (tekeminen, keskittyminen, stressi)
Gamma-aallot = 30+ Hz (luovat Ahaa-hetket)

 

Voidaan yleistää, että lähes kaikki tekeminen, kuten työnteko ja keskustelu, on beta-aalloilla tapahtuvaa toimintaa. Stressaavammat tilanteet, kuten riidat ja kiireiset hetket, ovat korkeammassa päässä beta-aaltoja ja alhaisemmassa päässä ovat rauhallisen aktiiviset tilanteet, kuten juttelu ja kävely. Rauhalliset tilanteet, kuten makoilu, haaveilu ja meditaatio vievät aivot theta- ja alfa-aalloille. Gamma-aallot taas ovat tiheätaajuisia aivoaaltoja, joihin ei kuitenkaan pääse stressaamalla lujaa, vaan ne tapahtuvat theta-aaltojen välissä. [2]

Flow on siinä mielessä poikkeava tekemisen tila, että silloin ollaan theta- ja alfa-aalloilla. Pääsyynä tähän on edellä esilelty aivojen etulohkon toiminnan vähentyminen. [2] Flow-tilassa olevan ihmisen aivoaalloista ei siis välttämättä voisi sanoa, onko hän meditoimassa vai flow-tilassa, vaikka hän laskisi lumilaudalla jyrkkää rinnettä massiivinen lumivyöry perässään.

Flow’lla on yhteys myös gamma-aaltoihin, joiden aikana tapahtuu aivojen etäisten osien yhteyksiä. Aivoista voisi yleistää, että mitä enemmän aivoissa muodostuu kaukaisia yhteyksiä, sitä luovempia ovat ajattelun lopputuotokset. Gamma-aalloille pääsyt ovat niitä kuuluisia Heureka- ja Ahaa-hetkiä. Koska gamma-aallot tapahtuvat vain theta-aaltojen välissä ja flow-tila vie aivoja theta-aaltojen suuntaan, on tässä yksi selitys sille, miksi flow on niin luovuutta edistävä tila. [2] 

Jatketaan ensi viikolla neurokemian eli välittäjäaineiden parissa.

 

Flow-opas – 10 keinoa päästä flow-tilaan tietotyössä

Jos haluat tietää lisää flow-tilasta ja oppia keinoja, kuinka päästä flow-tilaan omassa työssäsi, lataa Flow-opas täältä.

LÄHTEET

[1]  Daniel Kahneman, 2011. Thinking Fast and Slow.
[2]  Steven Kotler, 2014. The Rise of Superman
[3]  Mihaly Csikszentmihalyi, 2008. Flow: Psychology of Optimal Experience.

Jaa tämä muidenkin hyödyksi ja iloksi:

Jätä kommentti